Työaikalaki (872/2019) sallii säännöllistä työaikaa enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa (5 § 1 mom). Sairaalan vuodeosastolla, joka toimii pääosan vuorokaudesta, työaika saadaan järjestää jaksotyöksi, enintään 120 tunniksi kolmessa viikossa tai 80 tunniksi kahdessa viikossa (7 § 1 mom 3 kohta). Jaksotyössä 11 tunnin vuorokausilevon saa työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin, mutta lyhennys on korvattava, pääsääntöisesti jo seuraavassa vuorokausilevossa (25 § 1 ja 4 mom).
Työaikalain rajat lyhyesti
- Vuorokausilepo vähintään 11 tuntia vuoron alkua seuraavan 24 tunnin aikana, jaksotyössä järjestelysyistä 9 tuntia (25 § 1 mom).
- Korvaava lepo seuraavassa vuorokausilevossa, painavista syistä viimeistään 14 vuorokaudessa; TES ei voi poistaa sitä (25 § 4 mom, 34 § 1 mom 15 kohta).
- Viikkolepo vähintään 35 tuntia kerran seitsemässä päivässä (27 § 1 mom).
- Jaksotyössä enintään viisi peräkkäistä vuoroa, joissa vähintään 3 tuntia yötyötä, sitten 24 tunnin vapaa; kaksi lisää suostumuksella kumpaankin (8 § 5 mom).
- Työaika ylitöineen keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljässä kuukaudessa (18 § 1 mom).
- Koko kolmen viikon jakson tehneelle 18 ensimmäistä ylityötuntia 50 %, loput 100 % (20 § 3 mom).
Kenen työhön työaikalaki pätee ja mikä on jaksotyötä
Työaikalaki koskee työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävää työtä, jollei muualla laissa toisin säädetä (1 § 1 mom). Sama laki koskee siis sekä yksityisen sairaalan sairaanhoitajaa että julkisen työnantajan viranhaltijaa, ja alle 18-vuotiaista säädetään lisäksi nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).
Jaksotyöksi säännöllisen työajan saa järjestää vain 7 § 1 momentissa luetelluissa töissä, ja terveydenhuollossa ratkaiseva on 3 kohta: ”pääosan vuorokaudesta toimivissa sosiaali-, terveys- ja eläinlääkäripalveluissa”. Ympäri vuorokauden toimiva vuodeosasto täyttää tämän ehdon. Pelkästään päiväsaikaan auki oleva vastaanotto ei sanamuodon mukaan kuulu 3 kohtaan; momentin muita kohtia ja työehtosopimusten määräyksiä ei tässä ole käyty läpi.
Pidennetystä kuuden viikon jaksosta, tasoittumisjaksoista ja siitä, kuka työaikamuodon valitsee, kerrotaan työajanhallintaa käsittelevässä artikkelissa.
Vuorokausilepo, korvaava lepoaika ja viikkolepo
Vuorokausilepo lasketaan työvuoron alusta: työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta (25 § 1 mom). Jaksotyössä vuorokausilevon saa työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin (25 § 1 mom). Tämä yhdeksän tunnin lyhennys koskee vain jaksotyötä.
Lyhennetty lepo on korvattava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai, jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa (25 § 4 mom). Korvaava lepoaika annetaan yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle (25 § 4 mom). Kuinka paljon korvataan, ei lue pykälässä, mutta lain perusteluissa (HE 158/2018 vp, s. 108) korvaavaksi lepoajaksi mainitaan ”se määrä, jolla vuorokausilepoa on lyhennetty”, esimerkiksi niin, että puuttuvat tunnit annetaan 11 tunnin lepoajan päätteeksi.
Viikkolevon on oltava vähintään 35 tuntia keskeytymättä kerran seitsemän päivän aikana, mahdollisuuksien mukaan sunnuntain yhteydessä (27 § 1 mom). Viikkolevon voi järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana, kunhan lepoa on jokaisessa seitsemän päivän jaksossa vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia (27 § 1 mom).
Milloin maksetaan viikkolepokorvaus
Viikkolevon aikana tehty työ korvataan ensisijaisesti vapaana: aika on korvattava mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa, lyhentämällä säännöllistä työaikaa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla (28 § 2 mom). Rahana viikkolepokorvaus maksetaan vain, jos työntekijä siihen suostuu, ja se määräytyy 23 §:n ylityökorvauksen perusosan mukaan mahdollisten yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi (28 § 2 mom). Viikkolevosta saa ylipäätään poiketa vain 28 § 1 momentissa luetelluista syistä, ja työehtosopimuksella voi sopia toisin vain 1 momentista, ei korvaamista koskevasta 2 momentista (34 § 1 mom 18 kohta).
Tauot yli kuuden tunnin työpäivässä
Jaksotyössä ja vuorotyössä työntekijälle on annettava vähintään puolen tunnin tauko tai tilaisuus aterioida työn aikana, jos työaika on yli kuusi tuntia (24 § 2 mom). Yleissääntö on vähintään tunnin tauko, jonka aikana saa poistua työpaikalta, kun yhtäjaksoinen työaika on yli kuusi tuntia eikä työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä; lyhyemmästä, vähintään puolen tunnin tauosta voidaan sopia (24 § 1 mom).
Yötyö ja peräkkäiset yövuorot
Yötyötä on työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana (8 § 1 mom). Säännöllisesti yötyötä saa teettää muun muassa jaksotyöksi järjestettävässä työssä ja apteekissa (8 § 2 mom 1 ja 6 kohta). Vuodeosastolle tärkein raja on 5 momentissa: jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaisesti teettää peräkkäin enintään viisi vuoroa, joissa vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliin, minkä jälkeen on annettava vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa (8 § 5 mom). Kaksi tällaista vuoroa lisää on mahdollista vain, jos työntekijä antaa suostumuksensa molempiin erikseen (8 § 5 mom).
Ylityö ja enimmäistyöaika jaksotyössä
Jaksotyössä ylityötä on työ, joka ylittää 7 §:n mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan, tavallisessa jaksotyössä siis 120 tuntia kolmen viikon tai 80 tuntia kahden viikon jaksossa (16 § 4 mom). Jos jaksolle on sovittu lakia lyhyempi säännöllinen työaika, sen ja lain enimmäismäärän väliin jäävät tunnit ovat lisätyötä (16 § 4 mom). Ylityö edellyttää, että työntekijä antaa siihen suostumuksensa kutakin kertaa varten erikseen tai työn järjestelyjen niin vaatiessa lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan (17 § 1 mom). Virkasuhteessa on poikkeus: virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäytyä ylityöstä, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä (17 § 6 mom).
Kun työ on jatkunut jaksotyössä koko kolmen viikon jakson, 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka, ja koko kahden viikon jaksossa raja on 12 tuntia (20 § 3 mom). Jos jakso keskeytyy esimerkiksi loman, sairauden tai työsuhteen päättymisen vuoksi, korvaus lasketaan saman momentin toisen virkkeen mukaan (20 § 3 mom).
Kaikki työaika ylityö mukaan lukien saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana (18 § 1 mom). Työehtosopimuksella tarkastelujakson saa pidentää kuuteen kuukauteen ja teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä 12 kuukauteen (34 § 1 mom 9 kohta).
Laskuesimerkit: sairaanhoitaja vuodeosastolla
Kolme seuraavaa esimerkkiä sijoittuvat sairaalan vuodeosastolle, joka toimii ympäri vuorokauden ja jossa sairaanhoitajien työaika on järjestetty jaksotyöksi (7 § 1 mom 3 kohta). Laskut on tehty lain luvuilla; työehtosopimuksen arvoja ei ole tarkistettu.
Esimerkki 1: iltavuorosta aamuvuoroon yhdeksässä tunnissa
Sairaanhoitajan iltavuoro päättyy klo 22.00, ja seuraava aamuvuoro alkaa klo 7.00. Väliin jää 9 tuntia lepoa, mikä on jaksotyössä sallittua työn järjestelyihin liittyvistä syistä (25 § 1 mom). Puuttuvia tunteja on 11 − 9 = 2. Kun nämä kaksi tuntia annetaan lain perustelujen mukaisesti seuraavan levon päätteeksi, seuraavan vuorokausilevon pituus on 11 + 2 = 13 tuntia yhtenäisenä, ja 14 vuorokauden takaraja koskee vain edellä kuvattua tilannetta, jossa tämä ei painavista syistä onnistu.
Esimerkki 2: yövuoro klo 21.45–7.15
Sairaanhoitajan yövuorosta osuu kello 23:n ja 6:n väliin 7 tuntia, joten se ylittää 8 § 5 momentin kolmen tunnin rajan ja lasketaan peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärään. Viides tällainen vuoro peräkkäin on viimeinen, jonka saa listata ilman erillistä suostumusta, ja sen jälkeen tulee vähintään 24 tunnin yhtenäinen vapaa (8 § 5 mom). Kuudes ja seitsemäs yövuoro onnistuvat vain, jos sairaanhoitaja suostuu kumpaankin erikseen (8 § 5 mom).
Esimerkki 3: 141 tuntia kolmen viikon jaksossa
Sairaanhoitaja tekee koko kolmen viikon jakson ja kirjaa 141 tuntia. Kyse on tavallisesta 7 § 1 momentin jaksosta, jonka lain enimmäismäärä on 120 tuntia, joten ylityötä on 141 − 120 = 21 tuntia (16 § 4 mom). Koska koko jakso on tehty, 18 tuntia korvataan 50 prosentilla ja 3 tuntia 100 prosentilla korotettuna, eli 18 × 1,5 + 3 × 2,0 = 27 + 6 = 33 tuntipalkkaa näistä 21 tunnista (20 § 3 mom). Jos työehtosopimuksessa on sovittu lyhyempi jaksotyöaika, sen ja 120 tunnin väliset tunnit ovat lisätyötä (16 § 4 mom), ja työehtosopimus voi määrätä korvauksista toisin (34 § 1 mom 10 kohta).
| Tapaus | Lähtötiedot | Tulos |
|---|---|---|
| Lyhyt vuoronvaihto | Ilta klo 22.00, aamu klo 7.00 | 9 tuntia lepoa, korvattavana 2 tuntia |
| Yövuoro | Klo 21.45–7.15 | 7 tuntia yöaikaa, kuuluu viiden rajaan |
| Ylityö kolmessa viikossa | 141 tuntia, koko jakso | 21 ylityötuntia, 33 tuntipalkkaa |
Lepoaikojen tarkistus vuorolistassa
Kun listaat lyhyen vaihdon, merkitse samalla kertaa myös korvaava lepo: pidennä saman sairaanhoitajan seuraavaa lepoaikaa vaihdossa puuttuneilla tunneilla, niin määräaika ei jää kenenkään muistin varaan.
medishiftissä jokaiselle toimipisteelle voi asettaa vähimmäislepoajan vuorojen välille, ja kun väli jää lyhyemmäksi, vuoro saa punaisen varoituksen. Varoitus ei estä listaamista, ja päätös jää sinulle. Suosittelemme asetukseksi 11 tuntia: silloin jokainen jaksotyön yhdeksän tunnin vaihto näkyy varoituksena, ja juuri se muistuttaa korvaavasta levosta, jota medishift ei laske puolestasi. Vuorolistan tarkistus kokoaa viikon havainnot päivittäin, myös tauot ja toimipisteen sääntöjen mukaiset ristiriidat, ja viikon voi julkaista, vaikka havaintoja on auki. Yövuorojen rajan voi kirjoittaa Kiralle tavallisella kielellä vuorosuunnitelman säännöksi, ja sääntöasiakirja kertoo itse, tarkistetaanko sääntö laskemalla vai luetaanko se vain.

Mitä säännöt ja tarkistus maksavat: medishiftin hinnasto
Mistä työehtosopimus saa poiketa
Työaikalain etuja ei voi heikentää sopimalla: sopimus, jolla heikennetään työntekijälle laissa säädettyjä etuja, on mitätön, jollei laista muuta johdu (33 §). Poikkeukset on koottu 34 §:ään. Toisin saavat sopia työnantaja tai työnantajien yhdistys sekä työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai tämän jäsenyhdistys (34 § 1 mom). Säännöllisestä työajasta voidaan siten poiketa 5 §:n, 6 §:n 1 momentin sekä 7 ja 9 §:n säännöksistä, kunhan työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana (34 § 1 mom 2 kohta).
Samassa luettelossa ovat muun muassa yötyö, enimmäistyöajan tasoittumisjakso, yli- ja lisätyön korvaukset, päivittäiset tauot, vuorokausilepo, viikkolepo ja työvuoroluettelo (34 § 1 mom). Kuntien ja hyvinvointialueiden puolella sopijoina ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä valtakunnallinen työntekijäyhdistys (34 §). Korvaavasta lepoajasta ei voi sopia toisin, koska 34 § 1 momentin 15 kohta rajaa sen nimenomaan pois.
Lääkäreille on oma poikkeus: 1 momentissa tarkoitetulla työehtosopimuksella saadaan lisäksi sopia 18 §:n enimmäistyöajan ylittämisestä sairaalassa tai eläinsairaalassa päivystävien lääkärien osalta, kun raja ylittyy työpaikalla tapahtuvan, työajaksi luettavan päivystyksen vuoksi (34 §). Ylittävän työajan käytöstä on lisäksi sovittava työnantajan ja lääkärin kesken työehtosopimuksen edellytysten täyttyessä ja sen rajoissa (34 §).
Terveydenhuollossa sovellettavia sopimuksia ovat julkisella puolella KT:n SOTE-sopimus, HYVTES ja KVTES ja yksityisellä puolella Hyvinvointialan liiton Terveyspalvelualan TES. Hyvinvointialan liitto kertoo itse, että Terveyspalvelualan TES:ssä on jaksotyöstä työaikalakia tiukempi kirjaus, joka saattaa rajoittaa jaksotyön käyttöä joissakin laissa sallituissa tehtävissä (Hyvinvointiala). Jos yksikköösi sovelletaan työehtosopimusta, tarkista työajan luvut sopimuksesta itsestään.
| Poikkeus | Mitä se sallii |
|---|---|
| Jaksotyö terveyspalveluissa | 120 tuntia / 3 viikkoa tai 80 tuntia / 2 viikkoa (7 § 1 mom) |
| Vuorokausilepo jaksotyössä | 9 tuntia järjestelysyistä, korvaava lepo seuraavassa levossa, painavista syistä 14 vuorokaudessa (25 § 1 ja 4 mom) |
| Yövuorot jaksotyössä | 5 peräkkäin (vuorossa vähintään 3 tuntia yötyötä), sitten 24 tuntia vapaata; 2 lisää suostumuksella kumpaankin (8 § 5 mom) |
| Päivystävät lääkärit sairaalassa | 48 tunnin ylitys TES:llä (34 §) |
| Työehtosopimus | Mm. 5–9, 20, 24, 25, 27 ja 30 § sekä 18 §:n tasoittumisjakso; ei korvaavaa lepoa (34 § 1 mom) |
| Alle 18-vuotiaat | Lisäksi laki nuorista työntekijöistä 998/1993 (1 § 1 mom) |
Työaikarikkomus ja kanneaika
Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 18 §:n enimmäistyöaikaa, 19 §:n hätätyötä, 25–27 §:n vähimmäislepoaikoja tai 30 §:n velvollisuutta laatia työvuoroluettelo, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon (44 § 1 mom). Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen jakson alkua (30 § 2 mom); julkaisusta ja muutoksista kerrotaan vuorolistoja käsittelevässä artikkelissa.
Työsuhteen jatkuessa korvausoikeus raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus syntyi (40 § 1 mom). Tähän kanneaikaan on sidottu myös työaikakirjanpidon säilytys, josta kerrotaan työaikakirjausta käsittelevässä artikkelissa.
Vuodelle 2027 valmisteilla olevat muutokset
Työaikalainsäädäntöön on valmisteilla kaksi muutosta, joista kumpikaan ei ole voimassa (tilanne 2.11.2026).
HE 238/2026 vp on eduskunnan käsiteltävänä, ja se muuttaisi työsopimuslain ja vuosilomalain ohella myös työaikalakia. Esityksen mukaan työsuhteen kestäessä noudatettaisiin kolmen vuoden vanhentumisaikaa, joka alkaisi sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana saatava erääntyi, mutta saatavat raukeaisivat 10 vuodessa ilman kannetta, ja työsuhteen päätyttyä kanneaika olisi kaksi vuotta. Lait on esityksessä tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027.
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti 6.7.2026 lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi työaikalain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (VN/16669/2026), ja voimaantulo on siinä suunniteltu 1.1.2027. Luonnoksen mukaan laiminlyöntimaksu voitaisiin määrätä työnantajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työvuoroluettelon laatimisen tai tiedoksi antamisen tai työaikakirjanpidon pitämisen, ja maksu olisi enintään 10 000 euroa, useasta laiminlyönnistä yhteisenä enintään 15 000 euroa (luonnos). Ministeriön vireillä olevien hallituksen esitysten listassa ei 29.10.2026 vielä ollut tätä esitystä.
Usein kysytyt kysymykset
Lähteet
Tilanne 2.11.2026
- Työaikalaki 872/2019, viimeksi muutettu 739/2025, tarkistettu 2.11.2026
- HE 158/2018 vp, haettu 2.11.2026
- HE 238/2026 vp, vireillä, haettu 2.11.2026
- TEM, lausuntopyyntö VN/16669/2026, 6.7.2026, haettu 2.11.2026
- TEM, luonnos VN/16669/2026, haettu 2.11.2026
- KT, sopimukset, haettu 2.11.2026
- Hyvinvointiala, uusi työaikalaki, haettu 2.11.2026
Tämä artikkeli on yleistä tietoa työaikalaista eikä korvaa oikeudellista neuvontaa yksittäistapauksessa.




