Kolmivuorotyö on vuorotyön muoto, jossa työskennellään kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri: aamu-, ilta- ja yövuorossa. Tilastokeskuksen käsitemäärittelyn mukaan se voi olla keskeytyvää, jolloin toiminta katkeaa esimerkiksi viikonlopuksi, tai keskeytymätöntä. Sairaalassa ja terveyskeskuksessa tarkat säännöt tulevat työehtosopimuksesta: hyvinvointialueen SOTE-sopimus sallii niissä jaksotyön, ja jaksotyössä yötyöstä maksetaan 40 % korottamattomasta tuntipalkasta eikä vuorotyölisää makseta (19 § 2 ja 4 mom).
Kolme vuoroa lyhyesti
- Kolme vuoroa vuorokauden ympäri, keskeytyvänä tai keskeytymättömänä (Tilastokeskus).
- Sairaalassa ja terveyskeskuksessa työnantaja voi valita jaksotyön (SOTE-sopimus 9 § 1 mom).
- SOTE-sopimuksen jaksotyössä yötyö klo 22.00–07.00: 40 % tai 24 minuuttia vapaata tunnilta, ei vuorotyölisää (19 § 2 ja 4 mom).
- Jaksotyön vuoro pääsääntöisesti enintään 10 tuntia, yövuoro 11 tuntia, peräkkäin enintään seitsemän vuoroa (11 § 2 mom).
- Keskeytymätön kolmivuorotyö: 8 tunnin vuorot, keskimäärin 36 tuntia viikossa (HYVTES liite 7, tekninen henkilöstö).
- Työvuoroluettelo kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen jakson alkua (28 § 2 mom).
Kolmivuorotyö käytännössä: miten vuorot kiertävät
Kolmivuorotyössä (arkikielessä myös 3-vuorotyö) vuorokausi katetaan kolmella vuorolla, aamu-, ilta- ja yövuorolla (Tilastokeskus). Työaikalaki ei käytä sanaa kolmivuorotyö, mutta se määrittelee vuorotyön: vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin (työaikalaki 6 § 2 mom). Vuorot vaihtuvat lain mukaan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään tunnin seuraavan vuoron kanssa tai vuorojen väliin jää enintään tunti (sama momentti).
Viikoittain vaihtuvassa kierrossa sama vuoro toistuu koko viikon. Paperiliiton vuoden 2019 työaikaoppaan esimerkissä keskeytyvästä kierrosta tehdään viisi aamuvuoroa, pidetään viikonloppu vapaata, tehdään viisi iltavuoroa, taas viikonloppu vapaata ja lopuksi viisi yövuoroa, ja kierto toteutuu kolmessa viikossa (Paperiliitto, työaikaopas 2019).
Nopeasti eteenpäin kiertävässä 222-mallissa tehdään kaksi aamuvuoroa, kaksi iltavuoroa ja kaksi yövuoroa, minkä jälkeen on neljä vapaapäivää (TTL). Työterveyslaitoksen kuvaamassa 1990-luvun kokeilussa 88 prosenttia työntekijöistä halusi vuoden kuluttua jatkaa 222-mallissa, ja eniten mallista hyötyivät 44–54-vuotiaat. Kellonajoista Työterveyslaitos suosittelee vuorovaihtoja klo 7 ja klo 19, koska ne ovat unen ja vireyden kannalta parempia kuin esimerkiksi klo 6 ja klo 18 tapahtuvat vaihdot ja aikaisin alkava aamuvuoro lisää väsymystä vuoron alussa. Suositus on annettu teollisuuden 12 tunnin vuorojen yhteydessä, eikä se ole oikeudellinen velvoite.
Yötyötä on työaikalain mukaan kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehty työ, ja säännöllistä yötyötä saa teettää muun muassa jaksotyössä ja vuorotyössä (8 § 1 ja 2 mom). SOTE-sopimus laskee yötyökorvauksen toisella rajalla, kello 22.00–07.00 tehdystä työstä (19 § 2 mom), joten lain raja ja korvauksen raja koskevat eri asioita. Keskeytymätön vuorotyö esiintyy laissa vain peräkkäisten yövuorojen rajassa, ilman määritelmää (8 § 5 mom), ja sanat kolmivuorotyö, kaksivuorotyö ja keskeytyvä puuttuvat laista kokonaan.
Kolmivuorotyö keskeytyvänä tai keskeytymättömänä
Kolmivuorotyö tehdään paperiteollisuudessa Paperiliiton vuoden 2019 oppaan mukaan keskeytyvänä kolmessa vuorossa viitenä tai kuutena päivänä viikossa, keskeytymättömänä taas niin, että jokaisena viikonpäivänä työssä on kolme kahdeksan tunnin vuoroa (Paperiliitto). Alalla keskeytymätön kolmivuorotyö on oppaan mukaan yleisin työaikamuoto, koska valmistusprosessit vaativat usein koneiden jatkuvaa käyntiä, ja kierto vaatii yleensä viisi vuoroa ja toteutuu 20 vuorokaudessa.
Kivipohjaisen rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus 2025–2028 näyttää, miten ero voi näkyä viikkotunneissa: säännöllinen työaika on keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 36,4 tuntia ja keskeytymättömässä 35 tuntia viikossa enintään vuoden ajanjaksona, kun tasoittumisjaksolle on laadittu ennakolta työtuntijärjestelmä (4 §). Saman sopimuksen mukaan kolmen vuoron työ katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä (4 § 4 kohta). Luvut koskevat vain tätä alaa, eivät sairaalan hoitotyötä.
| Ominaisuus | Kaksivuorotyö | Keskeytyvä kolmivuorotyö | Keskeytymätön kolmivuorotyö |
|---|---|---|---|
| Vuorot | Aamu ja ilta | Aamu, ilta ja yö | Aamu, ilta ja yö |
| Työpäivät (paperiala) | 5 tai 6 päivää tai joka päivä | 5 tai 6 päivää viikossa | Viikon jokainen päivä |
| Esimerkkikierto (paperiala) | Ei tietoa | Viikoittain A, I, Y; 3 viikkoa | Yleensä 5 vuoroa; 20 vuorokautta |
| Viikkotunnit (rakennustuote) | Ei tietoa | Keskimäärin 36,4 h | Keskimäärin 35 h |
Lähteet: Tilastokeskus; Paperiliitto, työaikaopas 2019; Rakennustuoteteollisuuden TES 2025–2028, 4 §. Tilanne 15.11.2026.
Kolmivuorotyö ja kaksivuorotyö: ero
Kaksivuorotyössä työskennellään kahdessa vuorossa, joista toinen on aamu- ja toinen iltavuoro, kun kolmivuorotyöhön kuuluu lisäksi yövuoro (Paperiliitto, työaikaopas 2019). Oppaan mukaan kaksivuorotyö voi olla keskeytyvää viitenä tai kuutena päivänä viikossa tai jatkua kaikkina viikonpäivinä. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksessa kaksivuorotyö aloitetaan normaalisti klo 6.00 ja lopetetaan klo 23.00, ellei paikallisesti sovita tai teknisistä syistä järjestetä toisin (5 § 1 kohta).
Kolmivuorotyö sairaalassa: jaksotyö vai vuorotyö
Kolmivuorotyö sairaalassa on ensin työaikajärjestelmän valinta, vasta sitten vuorolista. SOTE-sopimuksessa on kaksi vaihtoehtoista työaikajärjestelmää, jaksotyö (9 §) ja yleistyöaika (7 §), ja työnantaja valitsee niistä sen, joka on toiminnan ja tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisin (SOTE-sopimus 9 § 1 mom). Jaksotyön määräyksiä saa soveltaa vain töissä ja toimintayksiköissä, jotka mainittiin 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain (605/1996) 7 §:ssä, ja sopimus luettelee niistä muun muassa sairaalat ja terveyskeskukset (9 § 1 mom).
Jaksotyö tarkoittaa, että työaika lasketaan koko työaikajaksolta. Säännöllinen täysi työaika on kahden viikon jaksossa enintään 76 tuntia 30 minuuttia, kolmen viikon jaksossa enintään 114 tuntia 45 minuuttia, neljän viikon jaksossa enintään 153 tuntia ja kuuden viikon jaksossa enintään 229 tuntia 30 minuuttia (9 § 1 mom). Jaksotyössä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa ei ole määritelty, joten vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ei voi erotella (9 § 1 mom). Jakson pituuden valitset työnantajana työnjohto-oikeutesi perusteella (9 § 1 mom, soveltamisohje).
Vuorotyössä tehdään Käypä hoidon mukaan useampaa eri työvuoroa, ja yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö. SOTE-sopimus tarkoittaa vuorotyöllä kapeammin 7 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta määrätyin ajanjaksoin ja jossa tehdään samankaltaista työtä (19 § 4 mom). Soveltamisohje selittää vuorojen vaihtumisen myös kolmivuorotyön osalta: toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa (19 § 4 mom).
Valinnalla on suora vaikutus siihen, miten ilta- ja yötunnit korvataan. Taulukko vertaa SOTE-sopimuksen mukaan kahta tapaa järjestää kolmivuorotyö sairaalassa: jaksotyötä ja yleistyöajan vuorotyötä.
| Ominaisuus | Jaksotyö (9 §) | Vuorotyö yleistyöajassa (7 §) |
|---|---|---|
| Korvaus illalta | Iltatyökorvaus 15 %, klo 18.00–22.00 | Iltavuorolisä 15 %, iltavuoron tunneilta |
| Korvaus yöltä | Yötyökorvaus 40 % tai 24 min vapaata | Yövuorolisä 30 %, yövuoron tunneilta |
| Sidottu kellonaikaan | Kyllä | Ei |
| Vuorotyölisä | Ei | Kyllä |
Lähde: SOTE-sopimus 2025–2028, 19 § 1, 2 ja 4 mom. Tilanne 15.11.2026.
Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei makseta samanaikaisesti (19 §, soveltamisohje).
Kolmivuorotyön korvaukset: iltatyö, yötyö ja vuorotyölisä
Kolmivuorotyön ilta- ja yötunnit korvataan SOTE-sopimuksen piirissä sen 19 §:n mukaan. Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä, ja siitä maksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika (19 § 1 mom). Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä, ja siitä maksetaan 30 % korottamattomasta tuntipalkasta, mutta jaksotyössä 40 % tai vapaa-aikana 24 minuuttia yötyötunnilta (19 § 2 mom). Korvaukset maksetaan vain tosiasiallisesti tehdyltä työajalta (20 §).
Vuorotyölisä on yleistyöajan vuorotyön lisä: iltavuorossa 15 % ja yövuorossa 30 % korottamattomasta tuntipalkasta (19 § 4 mom). Se ei ole sidottu kellonaikoihin kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan se maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta, eikä sitä makseta jaksotyössä (19 § 4 mom).
Esimerkki: sairaanhoitajan yövuoro vuodeosastolla
Esimerkki: Sairaanhoitaja tekee sairaalan vuodeosastolla jaksotyötä SOTE-sopimuksen mukaan ja on yövuorossa klo 21.00–7.00. Vuoro kestää 10 tuntia, mikä mahtuu jaksotyön 10 tunnin rajaan, ja yövuoro saisi olla 11 tuntiakin (11 § 2 mom). Oletus: koko vuoro on tehtyä työaikaa.
Iltatyötä klo 21–22: 1 h × 15 % = 0,15 tuntipalkkaa (19 § 1 mom).
Yötyötä klo 22–07: 9 h × 40 % = 3,6 tuntipalkkaa (19 § 2 mom).
Yhteensä 0,15 + 3,6 = 3,75 korottamatonta tuntipalkkaa rahana, eikä vuorotyölisää tule, koska kyse on jaksotyöstä (19 § 4 mom).
Jos yötyökorvaus annetaan vapaana, se on 9 × 24 min = 216 min eli 3 h 36 min (19 § 2 mom).
Laskelma on tehty korottamattoman tuntipalkan kerrannaisina, joten se pätee jokaiseen palkkatasoon. Vuoron alkamisaika ratkaisee, kuinka monta tuntia osuu iltatyöhön ja kuinka monta yötyöhön, ja juuri siksi sama 10 tunnin yövuoro voi tuottaa eri korvauksen kuin toinen, eri aikaan alkava.
Keskeytymätön kolmivuorotyö ja 5-vuorojärjestelmä
Keskeytymätön kolmivuorotyö on Tilastokeskuksen käsitteissä keskeytyvän muodon vastapari, ja neli-, viisi- ja kuusivuorotyö ovat sen muotoja (Tilastokeskus). Tarkemmin käsite on määritelty KT:n työehtosopimusten liitteissä. HYVTES 2025–2028:n liitteen 7 alaliitteen 3 1 §:n mukaan määräyksiä sovelletaan työhön, jota tehdään kaikkina vuorokauden tunteina viikon jokaisena päivänä, jossa työvuoro ja vuorokauden säännöllinen työaika on 8 tuntia ja keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden ajanjaksona ja jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat määräajoin (HYVTES, tekninen ala).
Liite 7 sisältää teknistä alaa koskevat määräykset, joten hyvinvointialueella se koskee teknistä henkilöstöä eikä hoitohenkilöstöä. Sama määritelmä on kunta-alan YTES 2025–2028:n liitteen 3 1 §:ssä (YTES, liite 3). YTES:n liitteessä vuosityöaika riippuu vuosiloman pituudesta: 30 lomapäivällä se on 1 664,0 tuntia eli 208,0 työvuoroa, ja vuosityöajat koskevat vain koko tasoittumisjakson keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä (YTES liite 3, 2 § 1 ja 4 mom).
HYVTES:n soveltamisohjeen mukaan 5-vuorojärjestelmässä yhtä työtä hoitaa viisi henkilöä, joista kolme on työssä vuorokauden aikana ja kahdella on vapaapäivä (liite 7 alaliite 3, 4 §). Tarpeen vaatiessa käytetään 4-vuorojärjestelmää (4 § 1 mom).
Esimerkki: Yksi ympärivuorokautinen työpiste 5-vuorojärjestelmässä HYVTES:n soveltamisohjeen luvuilla. Vuodessa on 365 × 24 = 8 760 tuntia. Yhden vuoron vuotuinen työaika on 8 760 : 5 = 1 752 tuntia eli 1 752 : 8 = 219 kahdeksan tunnin työvuoroa. Työntekijän työvelvoite riippuu vuosilomasta: kun lomaoikeus on 30 työpäivää ja vuotuinen työaika 1 664 tuntia, erotus 88 tuntia merkitään 11 vapaapäiväksi, jolloin vuoroja jää 219 – 11 = 208. Työvuoroluettelo laaditaan 20 vuorokauden jaksoina, ja jokaisessa jaksossa on 12 työvuoroa ja 8 vapaapäivää (liite 7 alaliite 3, 4 §).
Sairaalan hoitotyössä tätä liitettä ei sovelleta. SOTE-sopimuksen piirissä ympärivuorokautisen osaston työaika järjestetään jommallakummalla edellä kuvatuista kahdesta työaikajärjestelmästä (9 § 1 mom).
Vuorojen kierto ja lepoajat
Kolmivuorotyön vuorojärjestys vaikuttaa siihen, ehtiikö työntekijä palautua. Työterveyslaitos suosittelee nopeasti eteenpäin kiertävää kahdeksan tunnin vuorojärjestelmää, koska siinä palautumisaika vuorosta toiseen on pidempi kuin hitaasti kiertävässä (TTL, suosituksia työvuorojen suunnitteluun). Eteenpäin kiertävästä järjestyksestä ja nopeista paluista kerrotaan tarkemmin ergonomista työvuorosuunnittelua käsittelevässä artikkelissa.
Vuorokausilepo on jaksotyössä vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana (SOTE-sopimus 9 § 6 mom). Sen saa lyhentää yhdeksään tuntiin työn järjestelyihin liittyvistä syistä tai paikallisella sopimuksella, jonka soveltaminen edellyttää lisäksi työntekijän suostumusta, ja korvaava lepo annetaan seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai, jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa (sama momentti). Lain rajat lepoajoille ja peräkkäisille yövuoroille löydät työaikalakia käsittelevästä artikkelista.
Viikkolepo on SOTE-sopimuksen mukaan kerran viikossa annettava vähintään 35 tunnin keskeytymätön vapaa-aika, joka sijoitetaan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen, ja sen voi järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana, kunhan sitä on vähintään 24 tuntia viikossa (24 § 1 mom). Jos vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, riittää 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa viikossa (24 § 1 mom). Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana, kunhan sitä on vähintään 24 tuntia viikossa (24 § 2 mom).
Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen ja yövuoro enintään 11 tunnin, ja työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän (11 § 2 mom). Poikkeus on mahdollinen toiminnan kannalta välttämättömissä lyhytaikaisissa tilanteissa tai paikallisella sopimuksella (11 § 2 mom).
Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen jakson alkua, ja sen jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä (28 § 2 mom). Julkaisusta ja muutoksista enemmän vuorolistoja käsittelevässä artikkelissa.
Kolmivuorolista ja lepoajat medishiftissä
Kolmen vuoron listassa sama tarkistus toistuu jokaisella vaihdolla: riittääkö lepo illasta aamuun ja yöstä seuraavaan vuoroon. Demoissa ja käyttöönotoissa näemme usein, että listan tekijä kokoaa toiveet, poissaolot ja muutokset lapuilta, WhatsApp-viesteistä, sähköposteista ja puheluista, ja vastaa jokaiseen muutokseen samoja kanavia pitkin.
medishiftissä aamu-, ilta- ja yövuoron voi tallentaa vuoromalleiksi, joissa on nimi, kellonaika, alue ja tarvittava henkilömäärä, ja toistuvan viikon kierron voi tallentaa viikkomalliksi ja soveltaa toiseen viikkoon. Jokaiselle toimipisteelle voi asettaa vähimmäislepoajan vuorojen välille ja vuorokauden enimmäistunnit; kun raja ylittyy, vuoro saa punaisen varoituksen. Varoitus ei estä listaamista, ja päätös jää sinulle. Suosittelemme lepoajaksi 11 tuntia. Seitsemän peräkkäisen vuoron rajan voi kirjoittaa Kiralle tavallisella kielellä vuorosuunnitelman säännöksi. Ilta- ja yötyökorvauksia medishift ei laske. Lisää työvuorosuunnitteluohjelmasta.

Mitä vuoromallit ja säännöt maksavat: medishiftin hinnasto
Yövuorot ja terveys
Kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä, ja Käypä hoidon näytönastekatsauksen mukaan vuorotyön terveyshaitat liittyvät keskeisesti yötyöhön, minkä vuoksi yövuorojen lukumäärä on keskeinen (Käypä hoito). Sama katsaus kertoo, että hoitoala on suurin vuorotyöala. Listan tekijälle tämä tarkoittaa, että yövuorojen määrä henkilöä kohden kuukaudessa kannattaa katsoa yhtä tarkasti kuin jakson tuntisumma.
Lähteet
Tilanne 15.11.2026
- Tilastokeskus, Käsitteet: kolmivuorotyö, haettu 15.11.2026
- KT, SOTE-sopimus 2025–2028, tasopalkkamääräykset: säännölliset työajat, tarkistettu 15.11.2026
- KT, SOTE-sopimus 2025–2028: säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset, tarkistettu 15.11.2026
- KT, SOTE-sopimus 2025–2028: lepoajat, tarkistettu 15.11.2026
- KT, SOTE-sopimus 2025–2028: asiakirjat ja yötyö, tarkistettu 15.11.2026
- KT, HYVTES 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien, liite 7 alaliite 3, tarkistettu 15.11.2026
- KT, YTES 2025–2028, voimassa 1.5.2025 lukien, liite 3, tarkistettu 15.11.2026
- Työterveyslaitos, suosituksia työvuorojen suunnitteluun, haettu 15.11.2026
- Käypä hoito, näytönastekatsaus nix03640, haettu 15.11.2026
- Työaikalaki 872/2019, ajantasainen säädös, Finlex, tarkistettu 15.11.2026
- Paperiliitto, Säännöllisen työajan järjestäminen paperiteollisuudessa (työaikaopas 2019), haettu 15.11.2026
- Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimus 1.3.2025–29.2.2028, tarkistettu 15.11.2026




